Kynttilänpäivänä

Aihe: Kristus, Jumalan kirkkauden säteily

Evankeliumi: Luuk. 2: 22-33 Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”. Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: – Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.”

 Tehdäänpä aikamatka tuohon hetkeen yli 2000 vuotta taaksepäin. Kuvittelepa, että olet vanha Simeon. Olet jo melko vanha, parrakas, hurskas juutalainen mies. Miehille tämä samastuminen ehkä helpompaa. Sinä Simeon tiedät, että sinun elinpäiväsi alkavat olla loppusuoralla. Olet elänyt elämäsi Jumalaa palvellen, hänen tahtoaan kuunnellen. Olet lukenut usein profeettojen ennustuksia Messiaasta muiden juutalaisten tavoin. Sinäkin olet odottanut tuota Messiasta kovasti. Sinulla on kuitenkin oikeastaan erityinen syy odottaa. Nimittäin Jumala on sanonut sinulle, että ennen kuolemaasi tulet näkemään Messiaan. Olet kuullut Jumalan puhuvan sinulle ennenkin joten tiedät kuulleesi hänen äänensä.

Nyt olet jo vanha ja ajattelet että Messiaan kohtaamiseen ei voi olla enää kauan. Viime aikoina olet oikeastaan joka päivä miettinyt millainen tuo lapsi on, milloin hänet oikein kohtaat. Ja tänään olet lähtenyt tapasi mukaan temppeliin, koska olet kokenut Jumalan sinut sinne tänään erityisesti johdattaneen. Onkohan tämä se päivä jolloin Jumalan lupaus toteutuu, mietit mielessäsi? Koet johdatusta mennä temppelissä temppelin osaan, jossa yleinen jumalanpalvelus tavallisesti pidettiin, nimittäin naisten esipihaan. Näet temppeliin astuvan isän ja äidin pienen vauvansa kanssa. He ovat tulleet uhraamaan sinne lapsen syntymän jälkeen kuten Mooseksen laissa kehotettiin. Tiedät Vanhan Testamentin säädökset siitä, miten tulee menetellä kun perheeseen oli syntynyt esikoinen. Hänet oli pyhitettävä Herralle. 40 päivän kuluttua synnytyksestä äidin tuli myös puhdistautua ja tuoda temppeliin laissa säädetty uhri. Varsinainen uhri oli karitsa polttouhriksi ja kyyhkynen syntiuhriksi, mutta köyhiä varten oli olemassa vaihtoehto. Karitsan asemesta saatiin uhrata kaksi kyyhkysenpoikaa. Tuo temppeliin tullut pariskunta oli selvästi köyhä. Yhtäkkiä sinä Simeon kuulet Jumalan ilmaisevan: siinä hän on, Messias, tuo pieni lapsi on Jumalan lupaama Pelastaja.

Miltä sinusta, Simeonista tuntuu kun kuulet sisimmässäsi nuo sanat? Siinä, sinun edessäsi on lapsi – jota olet odottanut koko elämäsi. Jumalan lupaama Messias on siinä edessäsi! Ihmeellinen hetki! Jumalan sana on tullut lihaksi, ja sinä Simeon saat sen nähdä! Mitä ajattelet. Vai ehditkö edes ajatella mitään kun jo kiiruhdat vanhempien luokse ja ylistys nousee huuliltasi. ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”

Kaksi sukupolvea kohtaavat, uusi ja vanha liitto. Tuo lapsi tulee mullistamaan koko maailmanhistorian. Vanha Simeon ei tiedä tarkkaan miten, mutta hän saattoi vain aavistella. Tärkeintä oli, että Jumalan antama lupaus on nyt täyttynyt. Jumala oli ollut uskollinen! Se ikiaikojen Jumala, jota Simeon on palvellut elämänsä ajan on näyttänyt hänelle tulevan Messiaan.

Tule nyt pois Simeonin roolista. Olet taas oma itsesi. Ajattele Mariaa, Jeesuksen äitiä. Hän on tullut miehensä kanssa temppeliin uhraamaan kaksi metsäkyyhkystä, koska he ovat köyhiä. Sitten yhtäkkiä vanha parrakas hurskaan näköinen mies lähestyy heitä. Ette tunne toisianne, mutta mies katsoo lasta lempeästi ja ottaa lapsen syliin ja sanoo nuo ihmeelliset sanat. Maria katsoo hämmästyen Joosefiin, mitä tämä tarkoittaa. Tämän esikoislapsen kohdalla on tapahtunut jo niin paljon asioita, joita Maria ei ole oikein ymmärtänyt. Tuntuu että tämä lapsi herättää huomiota kaikkialla. Tässä lapsessa on jotakin erikoista. Onhan totta että jo raskaus oli ihme ja enkelin ilmestyminen. Maria jos kuka tietää, että raskauden alkaminen oli ihme, vaikka jotkut ihmiset tuomitsivatkin hänet haureudesta. Onneksi Joosef uskoi hänen koskemattomuuteensa ja jäi hänen rinnalleen. Ilmestyihän enkeli Joosefillekin ja vakuutti, että kaikki oli Pyhän Hengen työtä ja aikaansaannosta. Sitä kaikkea on vaikeaa vieläkään ymmärtää. Entä sitten esikoisen syntymä, sekin tapahtui eri tavalla kuin oli ajateltu. Pitkä matka oli edessä verollepanoa varten eikä löytynytkään majapaikaksi kuin talli. Beetlehemin tallissa lapsi syntyi ja kapaloitiin seimeen. Se yö oli muutenkin hyvin ihmeellinen. Taivaalla oli ihmeellisen kirkas tähti. Maria muistaa paimenet ja heidän ihmeelliset sanansa enkelijoukoista. Hän muistaa itämaan tietäjät, jotka olivat tulleet hienojen lahjojen kanssa kaukaisilta mailta. Nuo ylhäiset miehet kumartuivat heinien päälle hänen lapsensa eteen! Se oli pyhä hetki. Tuntui kuin talli olisi ollut täynnä Jumalan kirkkautta. Sitä Maria ei unohda koskaan.

Ja nyt tämä vanha mies. Hänkin näkee tässä lapsessa jotakin erikoista. Sitä mitä vanha mies lopuksi sanoo Maria ei ymmärrä: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä.” Miekka käyvä hänen sydämensä läpi – mitä se voi tarkoittaa? Tuo asia selvisi Marialle vasta paljon myöhemmin.

Ihmeellinen hetki pyhäkössä. Ihmeellinen kohtaaminen. Simeonin ja Jeesus lapsen. Jumalan johdatus on Jeesuksen elämässä läsnä alusta asti hyvin vahvasti, samoin kuin hänen elämässään olevien ihmisten elämässä. Jos Simeon ei olisi tuona päivänä totellut Hengen ääntä, hän olisi kävellyt elämänsä merkittävimmän tapahtuman ohi. Ja elleivät Maria ja Joosef olisi noudattaneet Mooseksen lain käskyä, olisivat heiltä jäänyt kuulematta profeetallinen Jumalan sana.

Simeon oli mies, joka eli ja kulki Jumalan johdatuksessa. Kun raamatussa puhutaan Simeonin odotuksesta, käytetään sellaista kreikan kielen sanaa, joka kuvaa järkkymätöntä, määrätietoista odottamista. Simeonin tulo temppeliin Hengen vaikutuksesta ei merkitse sitä, että hän olisi ollut hurmoksellisessa tilassa, vaan että hän oli Hengen johdatettavana.

Simeon oli onnekas kun hän sai nähdä Jeesuksen. Hän näki ja uskoi, vaikka Jeesus oli vasta vauva. Monet jotka myöhemmin näkivät Jeesuksen ja hänen ihmetekonsakin, eivät siltikään uskoneet. Keksivät kaikenlaisia selityksiä sille millä voimalla Jeesus ihmeet teki. Voisiko olla niin, että jos nuo epäuskoiset ihmiset olisivat eläneet lähellä Jumalaa, Pyhä Henki olisi voinut heillekin kuiskata: Hän on Messias, Jumalan Poika? Ehkä he olisivat silloin tunnistaneet Jeesuksessa Jumalan pojan.

Tänäkään päivänä kaikki eivät usko. Väittävät uskovien keksineen koko jutun. Olevan niin heikkoja että tarvitsevat uskosta tukipilaria elämäänsä. Toisessa Korinttilaiskirjeessä sanotaan, että ”Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla.” Jumala voi avata silmämme näkemään ja korvamme kuulemaan niin että uskon asiat aukenevat meille. Usko on oikeastaan lahja. Jumala lahjoittaa sen meille kun tahdomme ottaa sen vastaan. Pyhä Henki voi vetää meitä eri tavoilla puoleensa ja Jumalan yhteyteen. Tällaista aikaa sanotaan etsikkoajaksi. Ehkä sinäkin olet elämässäsi kokenut aikoja, jolloin Jumala on selvästi sinua kutsunut ja vetänyt yhteyteensä. Onhan mahdollista elämän vauhdissa joutua Jumalasta kauemmas, unohtaa hänet. Silloin Jumala lempeästi vetää takaisin yhteyteensä. Joskus hän voi vetää vaikeuksien ja vastoinkäymistenkin kautta. Mutta aina hänen motiivinaan on rakkaus.

Me emme voi nähdä Jeesusta silmillämme mutta voimme ottaa hänet vastaan sydämellämme ja uskon silmin. Meidän sydämissämme voi syntyä vahva usko siihen, että Jeesus on Jumalan Poika ja maailman Vapahtaja. Juuri minun henkilökohtainen Vapahtajani. Tuo kokemus on monelle ollut mullistava. Joku voi sanoa aivan hetken jolloin koki tulleensa uskoon. Koko elämä muuttui kun sai kohdata Jeesuksen. Aivan niin kuin Simeonin elämä muuttui tuossa hetkessä. Se oli hänen elämänsä huippuhetki.

Jeesuksen kohtaaminen on elämän suurin kokemus. Sen jälkeen ei tahdo enää palata vanhaan. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8:12) Jeesuksen kanssa vaeltavan ei tarvitse kulkea pimeässä peläten ja eksyen. Jeesus tuo elämään ilon, valon ja toivon. Hänen kanssaan on turvallista kulkea myös pimeissä laaksoissa.

Tuo raamatunkohta Jeesuksesta maailman valona luetaan aina kastetilaisuudessa kun kastekynttilä sytytetään. Jumala ottaa pienen vauvan omaksi lapsekseen ja lahjoittaa hänelle Jeesuksen Pelastajaksi ja syntien sovittajaksi. Jeesus tahtoo kulkea lapsukaisen rinnalla koko elämän johdattaen ja suojellen. Vanhemmillekin tuo turvaa tieto, että lapsen elämä on suuremmissa käsissä kuin heidän. Jeesus-valo valaisee lapsen askeleet ja luo turvallisen kulkureitin niin lapsille kuin aikuisille.

Rukous: Taivaan Isä, kiitos siitä että lähetit Jeesuksen elämämme valoksi. Anna meidän kokea että synkimmässäkin pimeydessä Hän on kanssamme ja olemme turvassa. Kiitos että sinun kirkkautesi voi hälventää pelkomme ja ahdistuksemme. Aamen.

4 kommenttia

Kategoria(t): Kynttilänpäivä

4 responses to “Kynttilänpäivänä

  1. Aki-Matti

    Kolmanneksi viimeisen kappaleen toisella ja kolmannella rivilllä on kirjoitusvirhe:

    ”vanhaan. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua ei kulje pim Jeesus itsekin sanoi myöhemmin: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei ”

    Miten sulla on aikaa kirjoitella kolmea eri blogia? Oot kyllä ihmesisko!

  2. sadunmaa

    Kiitos vellosein! Aika harvoin tätä saarnablogia päivitän kun ei oo saarnavuorojakaan. Nää on vanhoja pitämiäni saarnoja. Myönnän kyl et kahden muun blogin kans välillä vähän stressiä pukkaa.. Mut tää on mulle vähän sellainen harrastuskin..

    Satu V_L

  3. sadunmaa

    Hei Petri, en nyt ihan ymmärtänyt mitä tällä kommentillasi tarkoitit. Olisi kiva jos selittäisit vähän tarkemmin. Ystävälläsesti Satu V-L

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s