Suurin on rakkaus

Äitienpäivänä

Evankeliumi : Joh. 15: 10-17

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen, minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.”

Tämän sunnuntain raamatuntekstit puhuvat paljon rakkaudesta. Mikä paremmin sopiikaan äitienpäivän teemaan kuin rakkaus. Äidinrakkaus on suurinta maailmassa” sanotaan. Omasta kokemuksestani kahden pienen lapsen äitinä voin tuon täysin allekirjoittaa. Rakkaus jota tuntee omia lapsia kohtaan on niin suurta että välillä meinaa sydän aivan pakahtua ja haljeta. Kun pikkuinen tulee syliin ja sanoo Äiti, minä rakastan sinua” tai ojentaa itse tekemänsä kortin tai lahjan, mielen valtaa niin suuri kiitollisuus miten etuoikeutettu on saadessaan kokea tämän. En ollut ennen lapsieni syntymää kokenut että näin syvästi voi edes rakastaa. Kiitän Jumalaa, että olen saanut ja saan tätä rakkautta kokea.

Äitienpäivä on tunteita täynnä. Muistan lapsuuden äitienpäivät. Miten tärkeää ja jännää oli aamulla puuhastella isäpuolen kanssa keittiössä. Laittaa kahvia tulemaan, koristella täytekakkua. Neuvoa vähän isäpuolta miten kauniisti pöytä katetaan, hän kun ei oikein keittiöhommia niin hallinnut. Sitten kun aamupala oli valmis oli mukava kipittää herättämään äiti onnittelulaululla. Ja mikä ilo nähdä äidin onni omatekoista korttiani lukiessaan ja lahjaa avatessaan. Olen hänelle tärkeä ja rakas. Hän iloitsee minusta ja lahjastani. Tämä on varmaan ihmisen syvin tarve:saada rakastaa ja tuntea olevansa rakastettu. Hyväksytty ja tärkeä jollekin.

Mutta monen osalta tuo tarve on ehkä jäänyt täyttymättä. Ihmiset olemme niin vajavaisia rakkaudessamme. Emme osaa aina rakastaa oikein, haavoitamme ja satutamme toinen toisiamme. Tai ehkä sinulta on puuttunut läheinen ihminen, ihminen jolle olisit kokenut olevasi tärkeä. Jollekin äitienpäivä voi olla kipeä juhla. Jos äitisuhde on ollut vaikea tai jos äitiä ei ole.

Äidinrakkaus on suurta, samoin lapsen rakkaus äitiään kohtaan, mutta vielä suurempi on Jumalan rakkaus. Jumala ei vain rakasta, vaan hän on, hänen olemuksensa on rakkaus. Maailmanakaikkeuden suurin voima, tämän maailman Luoja ja Lunastaja on Rakkaus. Tämän rakkauden oli saanut kokea opetuslapsi Johannes joka painoi päänsä Jeesuksen rintaa vasten ja kuuli Jeesuksen sydänäänet. Hän oli lähellä rakkauden lähdettä Jeesusta. Ehkäpä siksi hän puhuu kirjeissään ja evankeliumeissaan niin paljon rakkaudesta. Hän elin yhteydessä rakkauden lähteeseen Jeesukseen.

Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta sanoi Jeesus. Hän antoi henkensä ei vain ystäviensä vaan vihamiestensä puolesta, sinun ja minun puolesta. Jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Jotta me saisimme elää vapaina syyllisyydestä ja rangaistuksesta. Siksi suurinta rakkautta on Jumala itse osoittanut meitä kohtaan. Hän antoi itsensä meidän edestämme. Jeesuksen ristintyö riittää sovittamaan kaikki syntimme ja laiminlyöntimme. Hänen anteeksiantamuksensa on elämämme voima.

Rakkaudesta puhutaan paljon. Viihdeohjelmat, media, lehdet, iskelmät ovat täynnä rakkaustarinoita, kaipuuta ja rakkauden ylistystä. Mutta mitä Johannes kirjoitti rakkaudesta. ”Lapseni älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” On helppo sanoa rakastan sinua, mutta tekomme kertovat ovatko sanamme totta. Omassa voimassamme olemme vajavaisia rakastamaan toinen toisiamme. Niille kaikista rakkaimmillekaan emme aina osaa ja kykene olemaan rakkaudellisia. Kun Jumalan rakkaus saa vallata ihmisen elämän ja olemuksen tapahtuu mullistus. Se hyväksyntä jota saamme kokea Jumalan yhteydessä voi eheyttää meitä niin, että muutumme uusiksi luomuksiksi hänen Henkensä kautta. Kun Jumalan hyväksyvä ja armahtava rakkaus saa vallata meidät, se leviää meidän kauttamme eteenpäin. Silloin rakkaus pulppuaa meistä, ei vain läheisiämme kohtaan vaan niitäkin jotka ehkä meitä vihaavat.

1.korinttilaiskirjeessä 13 luvussa kerrotaan täydellisestä rakkaudesta. näin:1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. 4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. 8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. 9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, 10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. 11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. 12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. 13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Herra, täytä minut sinun rakkaudellasi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Rakkaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s